keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Kuitupaasto – sen jälkeen syöminen tuntuu taas i h a n a l t a!


Eka päivä:
Klo 7.00 Aloitin paaston ja jo parin tunnin jälkeen oon ihan nännyksissä.
 Edes aamukahvia en juonut tänään.
Klo 8.00 Ajatukset on ihan sumeita. Ja olevinaan heikko olo.
                 Jännä, olo alkoi heti helpottamaan, kun kekkasin  tämän paperille ajatusten siirtämisen.
Klo 9.00 Omiin ajatuksiin tulee suuria lovia, kun tuttua arkea muuttaa hieman.
                Vähän kävi mielessä, jos vaikka pienen salaatin kävisin syömässä. No höh!
Klo 10.00 Olo on rauhoittunut. Nyt olo on ihan ok.
Klo 11.00 Käväisin kävelemässä. Päiväpirtelömössö syöty. Hetken lohtu. Olo melankolinen.
Klo 12.00 Onkohan tämä sitä itsensä kiusaamista ja tahallista sellaista.
Klo 13.00 Avasin kivan sähköpostin. Oloni suorastaan kirkastui.
Klo 14.00 Ajoittain olo on ihan melkein normaali. Pieni pääkipu nousemassa .
Klo 15.00 Kädet ovat oudon voimattomat
 
Tätä narinaa voi jatkaa loputtomiin ellei ole selvillä,
miksi annamme kropan riutua muutaman päivän paaston alussa.
 
Toinen päivä:
Oma olotila nousee ja laskee. Melankolia ja viha kulkevat omaa polkuaan.
Mutta ei välttämättä nälän tunne enää ollenkaan häiritse tai haittaa.
Äkkiä se kroppa tottuu nestepaastoon. Hampaat vaan eivät ole saaneet yhtään työtä.
Hassua, miten sitä pureskelua jää kaipaamaan.
Lihasten voima on hieman hatarampi. Muuten ihan hyvin jaksaa olla aktiivinen.
 
Kahden päivän nestepaaston jälkeen kuuri jatkui tietyn kaavan mukaan.
Siihen kuului myös hieman kasvisruokaa.
 
Yhdeksäs päivä:
Kylläpä oli pitkä viikko, siis reilu viikkohan tässä meni.
Monta asiaa tuli mietittyä. Ruoka ja syöminen hallitsee ainakin mun elämää arjessa aikas reilusti.
Nyt tuli paljon uusia ajatuksia. Ruokailuun liittyen.
Paasto/kuitupaasto yksin tehtynä on aikamoisen päättäväisyyden takana.
Ihan heti en sitä tee. Toki vuosi sitten tein edellisen kerran tämän saman paasto-kuitupaaston.
Niin ja huomasin myös, että kaikki voimat lihaksissa on tullut takaisin. Kiva asia!

Olin kävelyllä 9 päivän kuitupaastojakson jalkeen.
Se, että reiden lihaksissa oli paaston aikana outo repivä tunne. On kokonaan hävinnyt.
Kävely oli kevyttä kuin mikä. Tuntui todella outoa, miten jalat voi olla niin kevyet.
Selän lihaksia särki paaston aikan yhtenä aamuna ihan kipuna asti.
Äitini hieroi selkää ja se selän kipu helpotti sen jälkeen.
Nyt selässä ei ole enää mitään tuntemuksia. Upeaa!

Kävelylenkkiin lopetin paaston. Ja sen paaston yhteenveto oli kyllä ihan positiivinen,
niin mietin asian.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti