torstai 8. helmikuuta 2018

Tarina matkanteosta; ei aina jaksa keskittyä ja joka hetki

Ajan pitkän matkan tutun luo. Viimeinen 100 km lähes
kokonaan suoraa moottoritietä. Tuttu ristys lähenee.
 
Matkalla on kiva kuunnella musiikkia, kun ajaa pitkää matkaa.
 
Tiedän hyvin, että kohta pitää kääntyä ja valita oikea tie
kahdesta eri vaihtoehdosta. Hups! Tuli valittua väärin.
Nyt  joudun menemään eteenpäin jonkin matkaa ja
palaamaan moottoritietä pitkin jonkin matkaa taaksepäin,
nousemaan tietylle rampille ja siitä takaisin. Kävikö niin.
 
Aina ei voi onnitua. Takaisin moottoritietä ajaessani,
edessä pakettiauto ajaa oudon hitaasti. No ohittaahan
se pitää. Jaa-a. Mitä, ajoin juuri sen rampin ohi, josta piti
kääntyä, että pääsen takaisin haluamaani suuntaan ja
sinne mihin olin matkallakin. Kyllä nyt hävettä itseä.
 
Voi nenänpää......
 
Ajatus pitää olla paikallaan, kun sitä tarvitaan.
 
Eikä tehdä niin kuin minä teen.

................................

keskittyminen, muisti, läsnäolo

1 kommentti:

  1. Moottoritie on kurja ajaa, jos menee tiehaara ohi. Niin pitää joskus ajaa pitkän matkan ennenkuin pystyy kääntymään siihen oikeaan suuntaan.

    VastaaPoista